Tijuanassa

Tämä päivä meni Meksikon puolella Tijuanassa. Maahantulomuodollisuudet kestivät noin 3 minuttia siltaa pitkin töpöttelyineen sinne, mutta USA:aan olikin sitten palatessa tunnin jono, ja vähän enemmän jännitystä kun mun passista ei meinannut löytyä originaalia Miamin maahantuloleimaa. Onneksi tullipatulla oli suomalaiset sukujuuret. Höpötteli rauhoittavasti Helsingistä kun kauhusta jäykkänä pelkäsin joutuvani jäämään kaktuksen alle yöksi.

Ennakkoon olin lukenut amerikkalaisten pelottelua Tijuanan vaarallisuudesta. No jaa, ei ehkä ihanin paikka olla keskiyöllä lärveissään. Ystävälliset alkuasukkaat muistuttivat kyllä joka käänteessä, että Tijuana on Tijuana, mutta Meksiko on ihan muuta, mutta ei toi nyt päivänvalossa kauhean vaaralliselta vaikuttanut, ja myyjätkin suht korrekteja. Vähän rihkamatilulilua koko paikka, mitä tuossa nyt turistikatua ja käsityömarkkinoita katsasti. Epsanjan parin fraasin osaaminen toi ainakin hymyn meksikolaisten huulille, jos ei mitään muuta.

Zoon aitoa raitaa

Aika vähän amerikkalaisia turisteja, sillä veteraanipäivän kunniaksi olisi San Diegossa ollut iso paraati. Aateltiin että kyllä seepraksi maalatut burrot on parempi näky.



Köyhyys kyllä pisti silmään. Ymmärrän hirveän hyvin USA:n puolelle hinnalla millä hyvänsä pyrkimistä. Vaikka kyllä täälläkin hulluja ja kodittomia riittää, mutta ehkä minimipalkalla sentään jotain töitä.

Sildenafiili - ostoksille, por favor