San Franciscosta Los Angelesiin kulkeva valtatie 1:n pätkä on yksi hienoimmista ajomatkoista minkä tällä pallolla voi kulkea. Dramaattiset ja henkeäsalpaavat (ja tässä ei ole yhtään adjektiiviliioittelua) maisemat seuraavat toisiaan.
|
Kurkistus tienreunalta |
Mennään vuoren reunan ja meren välissä ylös ja sitten taas alas. Pysähtyä voi paitsi näköalapaikoille myös moniin hienoihin pikkukaupunkeihin, syömään, juomaan ja vain nauttimaan elämästä. Gourmet-hampurilaisia auringonpaisteessa vuorenrinteellä, näköala suoraan merelle, joka on muutama sata metriä alempana, tuoreita, juuripoimittuja mansikoita
ja kiivejä keskellä viljelyksiä, rapujauhokeittoa tai savustettua lohta rantalaiturilla. Tekemisenä, samoilu alueen lukemattomissa pikkuluonnonpuistoissa, merileijonabongaus, valaskatseluristeilyt, rantabulevardilla sluipailu tai vain tuijottaminen Tyynelle Merelle. (Allekirjoittanut voi katsella ja kuunnelle merta vaikka hamaan tappiin.) Jos Suomen valtatie 1 olisi vastaavanmoinen, ei haittaisi yhtään, että sitä ajamalla saapuu Turkuun.
|
Tyynimeri tyynenä.(Kukakohan neropatti antoi Tyynellemerelle sen suomalaisen nimen? Kyseessä on kuitenkin maailman myrskyisin meri.) |
Jimi Plays monterey
Monterey ja Carmel, jotka ovat (ainakin minulle) alueen tunnetuimmat kaupungit ovat myös niitä 1960-luvun hippiliikkeen ja rock 'n rollin syntyalueita. Nykyään ne ovat vauraamman puoleisen väen asuinseutuja ja aikamoisia turistipaikkoja myös. (Minä en muuten käytä turisti termiä mitenkään halventavasti, olen itsekin turisti muualla kuin Helsingin Kalliossa). Tekemistä kuitenkin riittää lähes joka lähtöön ja jotenkin voi kuvitella sen hengen mikä 50 vuotta aikaisemmin on täällä ollut. Jotain siitä on vielä olemassa, vuorten kätköissä tai merten kallioiden takana mutta jossain. Tai sitten Keski-Kalifornian ilmassa on taikaa, niin kuin väitetään. Lumoava kaistale maapalloa!
|
Steinbeckin Hyvien ihmisten juhla (Cannery Row) tapahtuu 1930-luvun Montereyssa |
Linna Espanjassa
Maisemareitin lähestyessä loppuaan tien vierellä kohoaa Hearst Castle, lehtimoguli W.R. Hearstin rakennuttama arkkitehtuurinen sekamelska jota linna kai kuvaa parhaiten. Ihan hyvä lopetus päivälle käydä katsomassa kuinka aikoinaan kai maailman rikkain mies on kestinnyt Hollywoodin silmäätekeviä Chaplinista alkaen. Itse Hearst muistetaan kai parhaiten Citizen Kanen esikuvana, elokuvan jota hän vihasi kuin ruttoa. Mielenkiintoinen tyyppi ja koko perhe, kannataa googlata, ja muuten jos tuolla käy ei kannata ehkä ihan kaikkea uskoa mitä oppaat sanovat, ei Hearst mikään pyhimys olllut.
|
Hearstin linna Kalifornian vuorilla |
Valaansuojelu on pop
Nähtiin myös valaita. Livenä ja aika läheltä. Hienoja, vaimo kertoo enemmän. Valaantappajamaat boikottiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti