Eli siis Etelään! Matkalla Kuolemanlaakson yövyimme kylässä nimeltä Beatty; 1100 asukasta, viisi baaria, kasino, pari kolme motellia, lukemattomia asuntovaunuparkkeja ja bordelli. Kaikki tarpeellinen siis. (Ilotalot ovat laillisia suurimmassa osassa Nevadaa. Toim. huomautus). Beatty lähellä on myös yksi villin lännen lukemattomista aavekaupungeista, nimeltään Rhyolite. Tämä syntyi 1900-luvun alussa, Nevadan hopearyntäyksen jälkimainingeissa ja kuoli muutama vuosi myöhemmin. Rhyolite on siitä mukava, että se on jotakuinkin alkuperäisessä kuolinasussaan, sitä ei ole edes yritetty muuttaa turistirysäksi vaan se todistaa historiaa vain olemalla ja pikkuhiljaa rapistumalla.
Ei aavekaupunki vaan Tonopah |
Kuolemanlaakson syksy
Death Valley on Alaskan ulkopuolisen USAn suurin luonnonpuisto 5000+ neliömailia. Se on kesäisin pohjoisen (tai ihan minkä puoliskon vaan) pallonpuoliskon kuumimpia paikkoja, varjossa ennätys on 57 C ja auringossa 90+ astetta on ihan normaalia. Ja onhan siellä myös USAn matalin paikka, 83 metriä alle merenpinnan. Siinä faktat. Mitäs me siellä tehtiin?
Se on siis aavikkoluonnonpuisto. Siellä päivätrekattiin, ihailtiin upeita maisemia - värikkäitä vuoria (ihan oikeasti), luonnon itsensä tekemiä siltoja, vesiputousten hiomia kallioita, jne. Lisäksi viihdyimme hetken aikaa suola-aavikolla, joka on suorastaan ahdistavan lohduton paikka. Todennäköisesti Marsista löytyy enemmän elämää kuin sieltä. Ehdottomasti kokemisen arvoinen paikka. Meillä oli vielä optimisää, reilu parikymmentä astetta. Toisaalta Kuolemanlaakso tulisi varmaan kokea kesän kuumuudessa, osa sen tukaluudesta jäi näin lokakuun lopun säiden kanssa mielikuvituksen varaan.
Värillä on väliä, vuorillakin |
Näyttää perunapellollt, on suola-aavikko |
Yosemite (lyhyesti)
Yosemite vetää Grand Canyonin tavoin hiljaiseksi. Tai tavallaan jopa enemmän; Grand Canyonin mahtavuutta osasi odottaa, Yosemite yllätti vaikka jotain osasi odottaakin. Kun katselin El Capitanin silhuettia niin mietin, että tänne minut pitäisi teleportata aina kun kuvittelen itsestäni liikoja (joku voisi olla sitä mieltä, että se olisi jatkuvaa edestakaisin menoa.). Maisemien jylhyys asettaa siis ihmisen (tai ainakin minut)mukavasti maan pinnalle. Yosemitessa riittäisi samoiltavaa useaksi hetkeksi, meidän reissu jäi vain pintaraapaisuksi. Viikonlopun lumimyrsky oli jo sulkenut osan puistoa, ja osassa vielä avoinna olevaakin olisi tarvinnut suksia liikkumiseen. Meidän oli (valitettavasti) tyydyttävä vain perusreittiin. Toisaalta ehkä hyvä niin, Yosemiteen tekee mieli palata. Sanon tästä ihan saman kuin Kanjonista; jos on vaan aikaa, halua ja mahdollisuus matkustamiseen on niin laittakaa Yosemite listalle ja aika korkealle.
Kuka sukseni vei? ("Talvivaatteet Floridasta, no on ne lämpimämmät kuin sortsit) |
Yosemiten jylhyyttä |
Loppukevennys; Suomi-kuvaa Amerikassa
Kuukauden reissun perusteella Suomesta noin yleensä ollaan täällä mukavan tietämättömiä. Innoikkaimmallakin Vegasin lomaosakkeen myyjällä meni pasmat sekaisin kun päästin siihen, että mistäs ollaan kotoisin.
- terve
- terve
- tässä olisi tarjolla ilmainen buffet illallinen kahdelle, kaksi yötä hotellissa, 200 taalalla pelimerkkejä kasinoon (valitse sopiva, kaikkia tarjotaan)
- ilmainen? Sehän kuulostaa hyvältä, mikäs tässä on takana
- ei mitään, vakuutan
- hei, tää on Vegas täällä ole mitään ilmaista. Ei me olla tyhmiä, lähdetään
- hei hei odottakaa. Mistäs te olette kotoisin?
- Suomesta
- eeh, eeh, hyvää päivänjatkoa
Vitsi, nyt tuli kaukokaipuu minullekin! Nuo Death Valley ja Yosemite vaikuttavat niin vaikuttavilta, että sieltä voi löytää - itsensä.
VastaaPoistaOlisitteko uskoneet, että siellä pääsette ensilumille? Meillä ei ole vielä lumen hajuakaan.