Sääkartalla

vompattivaroitus

Melbournen hyytävä kylmyys on jäänyt taa. Sääkarttaa apuna käyttäen navigoimme kohti lämpöä, nyt kohteena Narooma ja Ulladulla ja taas pystyy tepastelemaan sandaaleissa. Meri on yhä kangistavan kylmää, mutta sentään aurinkoa ja pitkiä, keltaisia hiekkarantoja tarjolla. Joku uskalikko kävi meressä ja mamotsi puolestaan pyörähti motellin merivesipuulilla.

Kotieläinpuiston sisäänpääsymaksuun sijoitetut rahat menivät  nähtävästi hukkkaan. Pitkin kyliä on odottamattomia villieläinkohtaamisia tullut vastaan. Aika paljon myös vompattien ja isojen kenguruiden raatoja näkyy. Kyllä ehkä mieluiten tilsaisin opossumin, kengurut on aikuisen miehen korkuisia. Ei kiitos päättömänä konepellille. Tai vielä pahempi jos jää kitumaan, pitäisi soittaa joku eläinpartio paikalle tai kaivaa linkkari esiin.

nokkasiili

poikanen ei ihan ylettynyt ruokailemaan

Ruokaploki: ai sitä ollaan taas Lontoossa, no melkein, fish and chips aivan liian usein. Kala on kyllä hyvää ja tuoretta. Olen käynyt tuijottamassa ostereita, mutta minimi puolitusinaa on liikaa. Ehkä 3 riittäisi. "Oikea" kala on kallista, tai mikäpä täällä ei olisi. Mutta mansikka- ja uusien perunoiden aika on taas, ja ehkä vielä Malesian ylänköalueella seuraavan kerran ainakin mansikoita saanemme nauttia.

Australiassa on valtavasti kärpäsiä. Uimarannoilla ärsyttäviä, purevia hietakärpäsiä ja muualla joka paikkaan tunkevia  kärpäsiä. Siksiköhän australialaiset puhuvat vain toisesta suupielestä. Yllättäen saa paremmin selvää kuin uusiseelantilaisesta naapurista. Aussit ovat myös käyneet vokaaliostoksilla, esim. "wine" äännetään     "vaein". Kylillä on drive in viinakauppoja. Ravinteliin voi mennä B.Y.O eli oma viiniputeli kourassa, mutta kadulla ryypiskely on monessa paikkaa kielletty.