Rotorua, kaupunki pierunkatkuinen, mutta paperitehdaskaupungin
tyttö ei ole moksiskaan, rikkisulfideja on tullut haisteltua
aiemminkin. Wai-O-Tapu – vulkanopuistosta löytyivät aidot luonnon
kiehuvat perunakattilat, rikki- ja kiehuvat mutakuopat ja
keinotekoinen geysir, joka aktivoitiiin emäksisellä liuoksella.
Maoritouhut on korostettuina pohjoissaarella, täällä etelässä ei
ole vielä tullut vastaan yhtään maorireservaattia, sekoittuneet
valtaväestöön ja samat oikeudet kuin muillakin, mitäpä sitä
erikseen tohotta
maan. Maorit on vähän pötikköjä ja näyttää
olevan yhtä paljon tatuointeja kuin suomalaisella 30-40 vuotiaalla
miehellä.
Englantia puhutaan tässä maassa eksoottisesti, esim 7 (seven)
äännetään ”siiven”, ja tint äännetään ”teint”. Kun
finnjäveli menee kysymään trail-karttaa luullaan, että puhutaan
rautateistä ”rail”.
Söin lammasta! Oli ihan pakko kun lampaita on täällä niin
paljon, että ne ei häviä kun syömällä.
Pikkusormenkynnenkokoinen pala luomulammasta lipsahti alas ihan
ketterästi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti