Copyright

Kaikki kuvat E:n tai K:n ottamia ja niitä ei saa käyttää muissa yhteyksissä.

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Fidzin kesä

Hindutemppeli Nadissa
Fidzi on Tyynenmeren paratiisisaarista varmaankin kaikkein tunnetuin, miljoonine vuosittaisine turisteineen. (Joku voisi vaikka käyttää termiä Polynesian Thaimaa). Matkailijoiden skaala on reppureissaajista miljardööreihin, halvimmillaan täällä majoittuu muutamalla eurolla ja kalleimmat resortit maksaa 10000+ euroa per yö. Ihan oikeasti, tuohon hintaan on kyllä omalla saarellaan mutta tonni hotellihuoneesta ei täällä ole mitenkään kummallista. Mutta on täällä valinnanvaraa keski-ikäisille Flashpackereille kuten me. Flashpacker-termi (ei oikein käänny suomeksi), tarkoittaa yhden matkailulehden mukaan tarkoittaa ikääntynyttä reppumatkailijaa jolla on luottokortti. Ihan hyvä määritelmä ja sopii ainakin minuun ja aika moneen muuhunkin 80-luvulla reilaamalla reissaamisen aloittaneeseen.
Täällä on kaksi vuodenaikaa; kesä ja talvi. Talvella on 29 ja kesällä 31 astetta. Kesäisin sataa enemmän ja aurinko paistaa keskipäivällä suoraan kupoliin ja varjoa ei juuri ole. Sateet tulevat yleensä kuin suihkusta ja eivät kestä kovin pitkään. Merivesi on aina 26 astetta tai nykyään vähän enemmän. Meriveden lämpenemisestä, oli sen syy sitten ilmastonmuutos tai mikä vaan, johtuu suuri osa koraaliriuttojen pahoinvoinnista ja hiljalleen tapahtuvasta kuolemasta.

Korallirannikolla

Me jämähdettiin - ihan tarkoituksella - Fidzin suurimmalle saarelle Viti Levulle ja siellä Korallirannikolle. Täältä ollaan tehty ja tehdään päiväreissuja muualle, sen minkä snorklaamiselta ehtii. Ensiksi suunniteltiin jonkinasteista saarihyppelyä mutta lyhyehkö aika ja valuuttakramppi saivat aikaan, että ollaan vaan yhdessä tukikohdassa. Niin ja on tässä myös ilmassa paikanvaihtoon kyllästymistä; reilu pari kuukautta takana ja on oltu jo jotain 30 hotellissa. Kiva välillä vähän olla paikallaankin.
Laskuveden aikaan

Täällä on jo kerinnyt muodostua rutiini päivänkululle (Ah, rutiini, niitä ihminen kaipaa). Aamulla kahdeksan maissa ylös, kolme kuppia kahvia (vaimo syökin jotain), riuttakengät jalkaan ja snorkkeli mukaan.
"Aivokivi" korallin joukossa
Koralliriutta on heti melkein oven edessä ja snorklaamaan. Snorklataan niin kauan kuin jaksaa tai alkaa palelemaan. Tunti palmun alla maailman tarkkailua ja sitten lounaalle. Iltapäivällä on laskuvesi ja joutuu tyytymään kävelyyn riutan keskellä muutama kymmensenttisessä vedessä. Tai sitten uimapuulilla puuhasteluun ja lueskeluun. (Täältä löytyi jopa pari suomenkielistä kirjaa, vaihtelua englanninkielisiin dekkareihin.) Illansuussa kun viilenee, heh suhteellinen käsite, suoritetaan päivän kuntoilu iltakävelyn muodossa ja päivän tehtävä, valitaan illallispaikka. Syömisen jälkeen onkin jo aika tutumaan. Vähän tylsää mutta ehtii tässä taas rientää.
Rantaa riittää ja riuttaa


Sigatokassa

Ruuhkaa Sigatokassa
Yksi päivä repäistiin ja lähdettiin ihan kaupungille. Meitä lähimpänä on Sigatoka niminen pikkukaupunki, josta löytyy (melkein) kaikki tarpeellinen. Hotellin oppaassa ausseja (hotelli on australialaisomistuksessa ja iso osa vieraista tulee kans sieltä) varoitellaan, että Sigatokassa joku voi tulla tyrkyttämään palveluitaan, tavaroitaan, jne... Niin ja pikkuliikkeissä voidaan pyytää yli hintaa (jos et siis tajua tinkiä). Just joo, menkää käymään Intiassa vaikka Jaipurin basaarissa. Minä olisin oikein halunnut vähän Aasia-tyylistä häslinkiä mutta vilunkiveikkoja pyörii enemmän Vantaan Jumbossa kuin Sigatokassa. Leppoisa mesta.
Meloniostoksilla
Niin ja mä oikein repäisin ja kävin leikkauttamassa tukkani paikallisessa parturissa. Maksoi 2 euroa ja on ihan hyvä, pärjää taas Bangkokiin saakka.
Siitä lähtee, tukka siis








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti