Copyright

Kaikki kuvat E:n tai K:n ottamia ja niitä ei saa käyttää muissa yhteyksissä.

torstai 15. toukokuuta 2014

175 000 saarta

muodostavat Indonesian valtion. Populaa näillä saarilla asustaa sen verran, että väkiluvultaan maa on USAn jälkeen maailman 4. suurin. Ja varmaan myöskin Amerikasta seuraava väestön moninaisuuden suhteen; maa on muslimienemmistöinen mutta sekaan mahtuu jotakuinkin maailman kaikki aatesuunnat ja ihmisiä on kaikenlaisia ja värisiä. Esim. Bali jossa nyt olemme on 99-prosenttisesti omanlaistaan hindulaisuutta harjoittava, jossa ihmiset kaukaisesti muistuttavat intialaisia (tai ei oikeastaan) ja Flores johon menemme täältä muutaman päivän kuluttua on lähes täysin katolinen.
Jonkun esi-isä

Maailman eniten temppeleitä per neliö

Kadunvarsi pyhättö
Se on Bali! Pieni temppeli tai pyhättö on täällä ihan kirjaimellisesti joka nurkalla, katolla, oven edessä tai tien sivussa. Ei ole tavatonta, että taksikuski sanoo: "Anteeksi" ja pysähtyy pienen tienvarsitemppelin kohdalle minuutin rukoushetkelle (tätä kyllä tapahtuu muuallakin Aasiassa) ja hyvän onnen saattelemana painaa taas kaasujalkaa pohjalaudasta lävitse. Paitsi temppeleissä uskonto näkyy kaduilla; joka aamu jokaisen ravintolan, asunnon, kaupan, jne. eteen tuodaan esille pieni palmunlehdistä tehty kori, joka on lahja esi-isille ja/tai jumalille. Korissa on yleensä kukkia ja muita koristeita ja ruokaa (riisiä). Jossain vaiheessa iltaa ne kerätään pois tai siivotaan roskiin ja seuraavana aamuna paikalle ilmestyy uusi uunituore.
Meidän muutama päivä Balilla on mennyt kuin siivillä. Tällä paikalla on ihmeellinen vaikutus; aika kuluu vaan huomaamatta ja elämä tuntuu hyvältä ihan vaan omana itsenään. Suurin voimainponnistu mihin on kyennyt on ollut Floresin matkan suunnittelu; pari päivää kierrettiin matkatoimistoja, jotka sinne reissuja järjestää. Hintataso valmiille matkoille oli sen verran kova, että ostettiin vaan menopaluulennot ja mennään omin tuumin sinne. Jippii pääsee taas lentämään liian pienillä potkurikoneilla, se on mulle suurinta hupia...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti