Singha Pura eli leijonakaupunki

Singapore on huomiota herättävän siisti. Kaduilla eivät pyöri kilpaa kanat ja muovipussit, katu ylitetään vain ja ainoastaan suojatien kohdalta kun jalankulkuvalo on vihreänä. Metrossa ei saa syödä eikä juoda, eikä julkisella paikalla ahdistella seksuaalisesti. Tupakkaa ei poltella kadulla missä vaan, vaan erillisissä kessupisteissä. Sakkoa ripsahtaa kaikesta näistä poiketessa.

Halutessaan voi viettää koko päivän eri ostoskeskuksissa paljoa ulkoilmaan kipaisematta.

 Mutta ilmanlaatukin on siis Aasian suurkaupungiksi varsin puhdasta. Singaporen ja vaikka Bangkokin ruuhkista ei voi tosiaankaan puhua samana päivänä, autot ovat täällä kalliita, niitä ei ole hirveästi, joukkoliikenne toimii hyvin eikä maksa paljoa. Metromatkan hinta on noin 60 senttiä.

Ostarilla voi ottaa vaikka veneajelun

Hotellit ovat kalliita, viimeksi olimme punaisten lyhtyjen alueella, nyt vähän keskustammassa. Hanavettä voi juoda, ja suihkusta tulee lämmintä vettä niin kauan kun jaksaa lorottaa. Vaatteita löytyy myös länsikokoja, hinnat ovat hieman Suomea alhaisemmat.

Singapore on vähän kuin Lontoon Canary Wharf, ihmiset ovat enimmäkseen bisnestyylikkäitä/muodikkaita, ja itse puolitankohousuissa, T-paidassa ja järkevissä sandaaleissa näyttää vähän maalaisserkulta. Ja kun juntit aussitkin puuttuvat katukuvaa rumentamasta. Ei ole Bintang-wifebeater-paitoja ja maailman lyhyimpiä helmoja selluliitista riippumatta. Tässä ollaankin enempi typertyneenä koko (länsimaisesta) ostarimaailmasta kun Denpasarin metsistä tullaan.

OG - ostarilta sai  helmen kun osti tarpeeksi (40 eurolla) 

 Ruoka on Suomen hinnoissa ravintoloissa, mutta joka ostarilta löytyy Food Court, josta saa edullista, maukasta  ruokaa kaikista maailman keittiöistä. Indonesian mauttomuuden jälkeen mausteita laitetaan kunnolla myös (malejin)kiinalaisruokiin.

kiinalaiskeittiöstä päivää, evät ja ruodot mukana