Aurinko paistaa; elämä hymyilee

Kuten vaimo jo omassa kirjoituksessaan totesi niin Australian matkasuunnitelmat menivät osittain uusiksi säätiedotuksia lukemalla. Päätös osoittautui oikeaksi ja viimeinen viikko on mennyt auringonpaisteessa ja muutenkin vallan mainioissa kesäsäissä.  Ja kun pikkuhiljaa siirryttiin pohjoisemmaksi myös uimavesien lämpötila hilautui lähemmäksi uimakelpoista ja viimein täällä Sydneyssä rakkaanikin sai tämän vuoden talviturkin yltään.

Kasvitieteellisen eläimistöä

Sydney on muuten vallanmainio kaupunki, koko kaupunki tuntuu rakentuvan suurenmoisen satamansa ympärille ja kun täällä on vielä muutama lähisaari käytettävissä helteen pakoiluun on paikka aika hemmetin mukava. Keskustaan on jätetty sataman lisäksi henkireiäksi suuri kasvitieteellinen puutarha ja Sydneyn oma Hyde Park, joten kivierämaalla riittää vaihtoehtoja.

Pakollinen kuva Sydneyn kuulusta oopperatalosta, joka on ihan makean näköinen

Auringosta vielä sen verran, että täällä otsonikerroksen ohuuden on saanut todistaa ihan omatoimisesti. Nahka palaa todella herkäksi ja jokaikinen päivä on UV-indeksi 12+. Minäkin suunnilleen uin aurinkorasvassa ennen rantaan menoa ja varjossa oleilu tuntuu usein aivan loistavalta idealta. Ja polte ei kysele lämpötiloja, naama paloi han iloisesti 17-asteisessa pilvipoudassa, kun sen kerran unohti rasvata.

Aasia odottaa

Ylihuomenna Hong Kong ja Aasian ihmeet alkavat. Vähän on jo eksotiikkaa odottanut. (Ja viikon päästä itkee "länsimaisen sivistyksen" perään.) Niin ja tavallaan kotimatka alkaa myös ylihuomenna, Hong Kong on aika paljon lähempänä Suomea kuin Australia, noin maantieteellisesti ainakin.